Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsuudessa opittua tyyliä kiintyä hoivaavaan aikuiseen.

 

Tyylejä on neljä (nimitykset kiintymyssuhteille eroavat, käytän tässä väestöliitön käyttämiä termejä):

1. Positiivinen kuva itsestä, positiivinen kuva toisista ihmisistä =

Turvallinen kiintymyssuhde

 

Turvallinen kiintymyssuhde sisältää myönteisen käsityksen itsestä ja muista. Teoreettisena käsitteenä käytetään voidaan käyttää ilmaisua ”myönteiset sisäiset työskentelymallit itsestä ja muista”. Tämä ilmenee hyvänä itsetuntona ja psyykkisenä hyvinvointina. Taustalla on luottamus omaan osaamiseen, hyvyyteen ja rakastettavuuteen, sekä odotus muiden hyväksynnästä ja arvostuksesta itseä kohtaan. Myönteinen käsitys muista ilmenee vuorovaikutustaitoina, sosiaalisuutena ja luottamuksena muiden apuun ja tukeen, kun itse on avun tarpeessa sekä valmius antaa muille apua ja tukea silloin kun nämä sitä tarvitsevat. (Männikkö, 2001)

Turvallinen kiintymyssuhde merkittävän läheisen ihmisen kanssa johtaa ahdistuksen helpottumiseen, myönteisiin tunteisiin yhdessäoloa kohtaan, pyrkimykseen intiimiyteen ja läheisyyteen ja sitoutumiseen pitkäaikaisiin parisuhteisiin. Turvallinen kiintymyssuhde helpottaa muiden psykologisten perustarpeiden tyydyttämistä (esim. liittyminen, tutkiminen, huolenpito), mikä puolestaan auttaa tyydyttävän parisuhteen ylläpitämistä

Turvallisesti kiintynyt kykenee kuvailemaan sekä positiivisia että negatiivisia lapsuuden muistojaan avoimesti ja johdonmukaisesti, ja pystyy johdonmukaisesti tarkastelemaan yksittäisiä tapauksia. Olennaisinta turvalliselle kiintymykselle on se, ettei muistoja ole torjuttu.

 

2. Positiivinen kuva itsestä, negatiivinen kuva toisista ihmisistä = Välttelevä kiintymyssuhde

 

Välttelevillä on myönteinen käsitys itsestä ja kielteinen käsitys toisista. Kielteinen käsitys muista estää luottamasta muiden apuun ja hyväksyntään silloinkin, kun niitä kipeästi tarvitsisi, mikä vähentää muiden tuen ja seuran etsimistä. Kielteinen käsitys muista kompensoituu korostuneen itsetuntona, haluna pärjätä yksin ja taipumuksena painottaa tiedollisten asioiden hallintaa. Avun pyytäminen ja heikkouden näyttäminen on hyvin vaikeaa. Päällepäin välttelevän itsetietoisuus saattaa näyttää hyvältä itsetunnolta, mutta myönteinen käsitys itsestä ei rakennu ihmissuhteissa saatuun hyvään palautteeseen vaan omien suoritusten kautta luotuun itsetuntoon.

Välttelevän kiintymystyylin omaavat uskovat turvaa hakiessaan tulevansa torjutuksi ja siksi he kieltävät kiintymyksen tarpeensa. Välttelevät pyrkivät elämään ilman toisten ihmisten rakkautta ja olemaan riippumattomia tunnetasolla toisista. He onnistuvat ylläpitämään myönteistä kuvaa itsestään etäännyttämällä itsensä toisista ja kieltämällä hylätyksi tulemisen haavoittavuuden. He pyrkivät autonomiaan ja kontrolliin ja ristiriitatilanteessa etäisyyteen. Välttelevän on vaikea hyväksyä suorituksissa epäonnistumista, koska se vie pohjan oman itsen varaan rakennetulta itsetunnolta. Työ ja harrastukset ovat keskeisiä heidän elämässään. Ajan myötä kiintymyksen tarpeiden kieltäminen automatisoituu ja kiintymyskäyttäytymisen aktivoituminen tukahtuu.

Välttelevällä on taipumus vähätellä kielteisiä kokemuksiaan ja tunteitaan ja niiden merkitystä kehitykselleen. Hänelle voi olla vaikeaa kritisoida vanhempiaan ja tai palauttaa mieleen ahdistavia lapsuudenkokemuksia. Välttelevästi kiintyneellä aikuisella on sisään rakennettu vaatimus vahvuudesta, normaaliudesta ja itsenäisyydestä. Lapsuuttaan hän voi kuvata vaikkapa sanomalla, että ”se oli ihan normaalia”.

 

3. Negatiivinen kuva itsestä, positiivinen kuva toisista ihmisistä = Takertuva kiintymyssuhde

 

Takertuvasti kiintyneillä on kielteinen käsitys itsestä ja myönteinen käsitys toisista. Kielteinen käsitys itsestä ilmenee oman itsen väheksymisenä, oman rakastettavuuden, oman arvon ja omien kykyjen vähättelynä ja omien toiveiden ja tarpeiden mitätöintinä. Yksin joutuminen merkitsee takertuvasti kiintyneille ahdistuneisuutta a psyykkisen hyvinvoinnin laskua. He voivat rakastua usein, olla hyvin mustasukkaisia, voivat paljastaa itsensä liian helposti ja varhain, ja näkevät kumppaninsa epävakaisina.

Takertuva aikuinen on oppinut syyttämään itseään rakkauden puutteesta ja hän on jatkuvasti huolissaan siitä, välittääkö puoliso hänestä. Hän yrittää kaikin tavoin esimerkiksi miellyttämällä, vaatimalla, vihanpurkauksilla tai takertumisella vaikuttaa siihen, että saisi rakkaudentarpeensa tyydytetyksi suhteessa. Mikulincerin (2002) mukaan takertuvasti kiinnittyneille on tärkeintä suhteessa turvallisuuden lisääminen. Pyrkimys turvallisuuden lisäämiseen suhteessa voi tapahtua tavalla, joka ei vie suhdetta toivottuun suuntaan.

Takertuvan kiintymystyylille on ominaista pakonomainen tarvitsevuus ja traumaattisten kokemusten toistaminen. Takertunut on kiinni lapsuuden kokemuksissaan eikä pääse niistä irti ja hän joko hyväksyy passiivisesti silloisen tilanteen tai taistelee vieläkin sitä vastaan.

 

4. Negatiivinen kuva itsestä, negatiivinen kuva toisista ihmisistä = Pelokas kiintymyssuhde

 

Pelokkailla on kielteinen käsitys sekä itsestä että muista. He tuntevat olonsa ahdistuneeksi sekä yksin ollessaan että muiden seurassa. He eivät luota omiin taitoihinsa ja kykyihinsä, mutta eivät silti uskalla pyytää muiden apua, koska eivät luota muiden haluun auttaa heitä.

Pelokkaasti kiintyneet ovatkin selvästi muita alttiimpia sekä mielenterveyden ongelmille että psykososiaaliselle pahoinvoinnille.

Pelokkaasti kiintyneet ovat oppineet, että toiset ovat välinpitämättömiä eivätkä ole tarvittaessa käytettävissä. Mielikuva itsestä on se, että he itsekään eivät ole rakastamisen arvoisia. Pelokkaat eivät uskalla tulla lähelle peläten vahingoittuvansa tai tulevansa hylätyksi, vaikka he toivovat toisten hyväksyntää ja ovat tietoisia kiintymyksen tarpeistaan.

 

KIINTYMYSSUHDETYYLIT JA PARISUHTEET:

Erilaiset kiintymyssuhdetyylit vaikuttavat parisuhteisiin. Turvallisesti kiintyneet hyvässä, muilla negatiivisuus muokkaa suhdetta huonompaan suuntaan. Toisaalta mikäli toinen on kiintynyt turvallisesti, se vaikuttaa myönteisesti myös kumppaniin. Kiintymyssuhdemalli ei siis ole tuomio loppuelämäksi, korvaavia kokemuksia voi saada ja näin ollen ajan mittaan oma alkuperäinen negatiivinen kiintymyssuhdemalli voikin muokkautua turvallisesti kiintyneeksi.

Eli jos omassa kiintymyssuhteessa on häikkää, kumppaniksi kannattaisi huolia vain turvallisesti kiintynyt henkilö. 

 

POHDINTAA PARISUHTEISTA

Usein sanotaan, että sekä samanlaisuus että vastakohtaisuus vetävät puoleensa. Näin ollen muodostuisi seuraavanlaisia pareja:

1. Turvallinen ja turvallinen (molemmilla positiivinen kuva itsestä ja toisista)

2. Turvallinen (positiivinen kuva itsestä, positiivinen toisista) ja jollain tavalla negatiivinen eli kaikki muut kiintymyssuhteet: pelokas (negatiivinen itsestä, negatiivinen muista), takertuva (negatiivinen itsestä, positiivinen muista) tai välttelevä (negatiivinen toisista, positiivinen itsestä) 

3. Välttelevä ja välttelevä (molemmilla positiivinen kuva itsestä, negatiivinen kuva toisista)

4. Välttelevä (positiivinen itsestä, negatiivinen muista) ja takertuva (negatiivinen itsestä, positiivinen muista)

5. Takertuva ja takertuva (negatiivinen kuva itsestä, positiivinen kuva muista)

6. Pelokas ja pelokas (negatiivinen kuva itsestä, negatiivinen muista)

 

Tottakai paras olisi rakastua turvallisesti kiintyneeseen, mutta koska rakkaus on oikukas, ei välttämättä käy niin. Toiseksi parhaana vaihtoehtona olisi mielestäni vastakohtayhdistelmät. Mikäli kummallakin kehittymishalua olisi, kumpikin voisi toiselta oppia positiivista luottamusta itseen ja toisiin ja lopulta molemmat voisivat päätyä turvalliseen kiintymyssuhteeseen. Se tosin tuskin kävisi naps vaan, päinvastoin kummankin pitäisi uskaltaa astua omalle epämukavuusalueelle ja kahlata läpi omat kauhunhetkensä ja vielä päälle kestää kumppaninsa pelot ja pysyä rinnalla. Tämä on siis oma maalaisjärjellä päätelty oletukseni.

 

VAIKUTTAAKO KIINTYMYSSUHDE AMMATINVALINTAAN?

En nopeasti googlailemalla löytänyt, onko tutkimusta siitä, vaikuttaako kiintymyssuhde ammatinvalintaan.

Voisin kuvitella, että turvallisesti kiintyneellä on parhaat mahdollisuudet pärjätä alalla kuin alalla. Turvallisesti kiintynyt varmaankin viehättyy työstä, jossa on jonkin verran vastuuta ja haastetta, oli se sitten yksin tai yhdessä työskentelyä tai kenties molempia. Turvallisesti kiintyneille tuskin kelpaa siivoojan tai apulaisen hommat. He luottavat itseensä ja omiin taitoihinsa. He myös osaavat pyytää apua ja lisäkouluttautua tarvittaessa. Toisaalta koska heillä ei ole tarvetta hankkia ammattia "ollakseen jotakin", he voivat myös työskennellä tyytyväisenä huonommin palkatulla ja vähemmän arvostetulla alalla, mikäli pitävät työnkuvasta.

Välttelevästi kiintyneet (positiivinen kuva itsestä, negatiivinen kuva muista) varmaankin hakeutuvat joko erittäin itsenäiseen työhön, kuten yrittäjiksi tai johtajiksi tai päinvastoin sosiaaliseen työhön - sillä psyykestä lohkotut osat (tässä tapauksessa tarve kiintyä johonkuhun) pyrkivät esiin uudestaan ja uudestaan erilaisten peilipintojen kautta. Myös eläin- ja kasviammatit saattaisivat kiinnostaa välttelevästi kiintyneitä, sillä eläimiin ja kasveihin on turvallisempi kiintyä kuin ihmisiin. Koska välttelevästi kiintyneet pitävät itsetuntoaan suoritusten kautta yllä, he luultavasti kouluttautuvat korkeasti ja ovat kunnianhimoisia. 

Takertuvasti kiintynyttä (negatiivinen kuva itsestä, positiivinen kuva muista) varmaankin voisi viehättää itseä pönkittävät työt, ammatit joissa täytyy olla esillä, kenties myyjä, esittelijä, taiteilija, näyttelijä. Toisaalta koska kuva itsestä on negatiivinen ja muista positiivinen, niin mahdollisesti takertuva voisi viehättyä myös toisen alaisuudessa toimimisesta ja toisten miellyttämisestä, esimerkiksi sairaanhoitajan tai tarjoilijan työstä. Koska takertuvalla on negatiivinen kuva itsestä, niin takertuva tuskin on uraputki-ihminen. Hän ei usko omiin kykyihinsä, joten tyytyy vähempään. Sen sijaan hän saattaa joko ihailla tai mollata menestyviä ihmisiä.

Pelokkaasti kiintyneellä on varmaankin surkeat työllisyysnäkymät, koska he eivät luota omiin taitoihinsa eivätkä myöskään uskalla pyytää apua. Työttömänä oleminen taas pahentaa "minusta ei ole mihinkään" - oloa. Jos he työelämään päätyvät, työ on luultavasti jotain ei-kovin-haastavaa, kuten siivoojan tai postinjakajan työtä.

 

Voisin myös kuvitella, että nuorena hakeutuu ensisijaisesti työhön, joka vastaa omaa kiintymyssuhdemallia eli välttelevästi kiinnittyneet haluavat ensin työhön, joka on itsenäistä ja takertuvat taas hakeutuvat ensin työhön, missä miellytetään muita. Jossain vaiheessa psyykestä lohkotut osat luultavasti alkavat muistuttaa itsestään, jolloin yhtäkkiä iskee tarve vaihtaa kiintymyssuhteen vastaiseen alaan eli insinööristä saattaa tullakin puutarhuri tai tarjoilijasta näyttelijä. Pelokkaasti elänyt saattaakin kokea halua hakeutua kaikenlaisille positiivisen ajattelun kursseille ja kenties terapiaankin tai kenties hän kokee uskonnollisen herätyksen, koska uskonnollinen yhteisö tarjoaa valmiin paketin positiivista yhteenkuuluvuutta ja selkeät rajat mikä on oikein ja mikä väärin.

Mielestäni yllä esittämäni olisivat varsin loogisia, kai sentään joku on kiintymyssuhteen vaikutusta työelämään tutkinut? 

 

Lähteet:

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/parisuhdetietoa-ammattilaisille/tietoa_parisuhdeammattilaisille/pariterapian_teorioita/kiintymyssuhdeteoria/kiintymyssuhde_ja_parisuhde/