Missä menee avunannon ja hyväksikäytön raja?

Ensisilmäyksellä helppo kysymys. Jos apua annetaan puolin ja toisin, aina kun tarvitaan, kyseessä on ystävällinen avunanto. Mutta mitä sitten tehdään, jos toisen tilanne on jatkuvasti enemmän apua vaativa kuin toisen?